Olen viimeisen viikon aikana osallistunut kahteen mielenkiintoiseen tapaamiseen. Toisessa pohdittiin teknologiasektorin uusia työllistämismahdollisuuksia Nokian jälkeen. Toisessa ideoitiin musiikintekijän menestyspolkua. Yhteistä näille molemmille on se, että julkisella ja kunnallishallinnolla on tärkeä rooli mahdollistaa asioita. Hyvinä aikoina julkinen talous toimii taustalla työelämän kehittyessä omaan tahtiinsa ja omien lainalaisuuksien mukaisesti. Kireinä aikoina julkisen hallinnon on otettava vahvempi rooli ja tultava aktiivisemmin mukaan luomaan uusia työpaikkoja menetettyjen mahdollisuuksien sijaan.

Olemme löytäneet itsemme syvästä murroksesta. Tässä ei ole mitään ennen kuulematonta. Vastaavia hetkiä elettiin -90 luvun alkupuolella, jolloin viimeksi yhteiskuntaa ravisteltiin vähintään yhtä kovasti. Silloin kasvun veturiksi löytyi teknologiasektori. Sektori, jota nyt joudutaan uudistamaan kovalla kädellä (kuntatalouden ohella). Mistä siis uusia kasvun ituja? Musiikkisektorilla on paljon mahdollisuuksia. Taantuma ajaa pirstaloitunutta kenttää puhaltamaan yhteen hiileen – ja mielenkiintoisia avauksia tullaan varmasti tekemään lähiaikoina (ja vuosina). Teknologiasektorilla kännykkämarkkinoiden tultua omaan saturaatiopisteeseensä, joudutaan miettimään uusia aloja, joilla teknologia voi muuttua jälleen uusiksi mahdollisuuksiksi. Näistä on mainittu ainakin terveydenhuoltosektori (hyvässä ja pahassa) ja koulutussektori (myös).

Mitä tässä taas Vantaalle tuomisina? Mitä kaupungin pitäisi tästä oppia? Paljonkin. Mistä löytyvät ne Vantaan kasvun ytimet? Meillähän on paljon pienyrittäjyyttä, kansainvälinen lentokenttä, ympäristöteknologian osaamista, kauppakeskittymiä, maaseutua, työntekijöitä jne. Mistä löytyy uusi innostava, eteenpäin rohkeasti katsova tulevaisuus Vantaalle? Hyvä blogini lukija, kerro mielipiteesi! Lupaan kertoa myös oman näkemykseni…

Työkokouksessa Brysselissä 13.9.2012

Kävin viime viikolla taas tapaamassa kollegoja Brysselissä. Toimin asiantuntijana kolmessa työryhmässä. Tällä viikolla vuorossa oli eurooppalaisen aikuiskoulutuksen laatu. Pohdimme aikuiskoulutuksen parissa työskentelevän henkilöstön laatua, laadun varmistamisen mekanismeja sekä laatua kuvaavia indikaattoreita. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että halutaan kehittää menettelyitä ja politiikkasuosituksia, joilla voidaan varmistaa eurooppalaisten aikuiskoulutuspalvelujen laatu.

Onko tässä mitään opittavaa Vantaalle? Varmasti. Vantaa on ulkoistanut edelläkävijänä palveluiden tuotantoa yksityisille toimijoille. Valitettavasti silloin kun palautetta toiminnasta saadaan, on kyseessä yleensä palvelun tarjoajan toiminnan laadussa esiintyvät epäkohdat. Hyvin mietityt prosessit, kattavat sopimukset, johon on kuvattu edellytetyt palvelukuvaukset ja ennakkoehdot palvelun tarjoajan osaamisesta ovat tarpeen. Lisäksi on syytä sopia palvelujen laatutason mittaamisesta, palvelutasosta ja toiminnan raportoimisesta palvelun hankkijalle eli Vantaan kaupungille. Tällöin päästään monipuoliseen palvelujen tarjontaan, jossa palvelut näyttäytyvät asiakkaille eli vantaalaisille toimivilta, sujuvilta ja vaivattomilta. Sujuva ulkoistus vaatii ulkoistajalta itseltään paljon osaamista. On syytä varmistaa, että kaupungilla on käytettävissä tämäntyyppistäkin korkeaa osaamista.

Palvelujen ulkoistaminen ei ole itsetarkoitus. Kaikkea toimintaa ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista tuottaa itse, jos sen voi edullisemmin ja paremmin tuottaa joku muu. Palvelutuotannossa on hyvä pyrkiä toimittajaneutraaliin lähestymistapaan. Kunhan palvelutaso pysyy hyvänä, on sama kuka palvelun loppukädessä tuottaa. Lisäämällä seudullista yhteistyötä, saadaa riittävästi kilpailua palvelun tarjoajien välille, jotta Vantaalla on monopolien sijaan aitoja vaihtoehtoja myös tuottajien suhteen. Jyvät erottuvat akanoista.