Vanha (2005-2009) matkailuaiheinen blogini siirtyi tänne (matkalla.blogs.fi).
Seikkailu alkaa
@ 30.06.2005 – 22:36:37
Matka maailman ympäri alkaa 1.10.2005. Tälle sivulle on tarkoitus koota ajatuksia ja mietteitä matkan valmisteluista – ja tottahan toki sitten matkalta kun se vihdoin koittaa…
Matkan reititystä…
@ 06.07.2005 – 10:24:31
Kaikki alkoi siis alkuvuodesta tammikuussa, jolloin teimme päätöksen matkasta. Matkamessut olivat pienoinen pettymys, sillä siellä oli paikalla vain lähikohteet Euroopasta sekä muutama yleinen kohde kaukomailta – yllättävän vähän matkan varrelle sattuvia kohteita.
Matkasuunnitelman teko oli yllättävän helppoa. Lähes alkuvaiheesta lähtien oli tiedossa maat joissa ”olisi kiva” piipahtaa.
Nyt matkareitti alkaa näyttää seuraavalta:
Helsinki – New York – Lima – Cusco – (Maccu Piccu) – Lake Titicaca – La Paz – Santiago – Auckland – Christchurch (auto Eteläsaarelle) – Rarotonga – Aitutaki – Auckland – Melbourne – Canberra – Sydney – Cairns – Singapore – Bangkok – Hanoi – Siem Reap (Ankor Wat!) – paluu Bangkokin kautta Helsinkiin…
Toki jos matkavinkkejä on niin niitä otetaan ilolla vastaan.
Kaikki tuo lähes ”Amazing Race” vauhdilla parissa kuukaudessa.
Rokotuksia ja lääkkeitä
@ 08.07.2005 – 13:23:21
Eilen sain viimeiset reseptit rokotuksiin. Keltakuume täytyy ottaa helteiden hellittäessä, Havrix jäykkäkouristus ja poliot ovatkin jo hankittuina. Lääkearsenaaliin tarvitaan EA-pakkauksen lisäksi antibiottia ja särkylääkettä pahan päivän varalle. Ei vara venetta kaada.
Perun majoitus varmistui tänään. Lonely Planet suositteli hyvää majataloa Cuscon keskustasta. Eilen lähti sähköposti majatalon pitäjälle ja tänään tuli jo vahvistus. Halvemmallakin toki pääsee kun pyydetty 25 dollaria yö/2 hh. Tässä tapauksessa hintaan sisältyy tukeva (american) aamiainen ja lentokenttäkuljetukset, joten turha tässä heti alkuun on säästellä väärästä kohtaa. Mitä mukavammin asuu sen paremmin jaksaa nähdä ja kokea. Elämänkokemuksen mukanaan tuomaa viisautta 
Lentovarauksia
@ 13.07.2005 – 15:30:58
Vaikka matkaan on vielä aikaa, täytyy pitää jo silmällä suosituimpien lentojen lentohintoja. Ne tuppaavat nousemaan, mitä lähemmäs matkapäivää tullaan.
Eilen varasimme vihdoin siis lennot Aucklandista Cook saarille. Kotimaisen matkatoimiston kautta hankittuna kustannukset olisivat olleet noin 100 euroa kalliimmat, kuin itse tekemällä netistä. Toki nytkin hintaa kertyi…, mutta onhan lentomatkaakin yllättävän paljon. Vuorokausiraja tulee aikanaan ylitettyä taas molempiin suuntiin.
Cook saarilla sijaitsevalta Rarotongalta siirrymme edelleen Aitutakin pienelle saarelle. Nimensä saari on saanut jo 900 luvulla. Saaren alkuperäinen nimi on Utataki Enua O Ru Ki Te Moana. Karkeasti käännettynä englanniksi se tarkoittaa seuraavaa ”The Leading of a Cargo of People by Ru Over the Ocean.” Eli paljon ennen meitäkin saarella on ollut asutusta…
Air New Zealandin nettisivut olivat sikäli ”fiksuja”, että jos kirjautuu sisään eurooppalaisena – pääsee evästeen ansiosta tekemään varauksia vain Euroopasta lähteviin lentoihin. Homma on pyritty tekemään käyttäjän kannalta helpoksi, mutta kääntyy käytettävyydessä itseään vastaan. Ikään kuin kaikki varaisivat lentoja vain kotoa Uuteen Seelantiin. Evästeet poistamalla ja uudelleen kirjautumalla homma onnistui.
Vahvistus elektronisista lipuista tuli saman tien ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen. Muutenkin helppokäyttöiset sivut.
www.airnewzealand.com/gateway.jsp
Kesästä kesään
@ 15.07.2005 – 12:42:59
Alla olevasta linkistä löytyy sitten ajankohtaista tietoa säätiloista, sadepäivien lukumäärästä jne. eri kohteissa. Säätilat maailmalla
Hotellivarauksia ja hiljaisuutta
@ 25.07.2005 – 16:58:53
Olemme aloittaneet pikku hiljaa varailemaan hotelleja, nyt kun lentoaikataulut ym. alkavat varmistua. Viimeisin varaus varmistui tänään eli Cook -saarille Aitutakin atollille. Paikka on suosittu, mutta pieni. Majoituksista pyydetään yleisesti hyvää hintaa, mutta onnistuimme löytämään mukavan 85 NZdollaria/yö maksavan majoituksen rannalta, 10 minuutin kävelymatkan päästä snorklausmestoilta. Kauppa ja nettikahvila vieressä.
Seuraava haaste on varailla lentoja Vietnam Airlinesin toimistolta Bankok – Hanoi lennolle matkan loppupuolella. Sähköpostiviestimme lentoyhtiön toimistoon tuotti automaattivastauksen, jossa luvattiin yhteydenottoa 24 tunnin sisään. Tästä on tosin kulunut jo 4 vuorokautta :-). Kaikki aikanaan.
Vakuutusasiaa
@ 27.07.2005 – 15:48:55
Meillä on kotivakuutukseen liittyvä ympärivuotinen matkavakuutus. Kun lukee pienellä printattua tekstiä havaitsee, että se on voimassa vain 45 päivää yhtäjaksoisesti. No minkäs teet kun matka-aika on 1.10.- 23.11.2005 eli 54 päivää.
Kyselimme tarjousta kilpailevalta vakuutusyhtiöltä. Asiakaspalvelun henkilö ei välittänyt lukenut ensimmäistä viestiä yli 45 vurk kestävästä matkasta, tai sitten ei tuntenut myymiään tuotteita. Hän kehoitti tekemään määräaikaisen vakuutuksen netissä. Eipä onnistunut. Enimmäiskesto oli rajattu heilläkin tuohon mainittuun 45 päivään. Taas viestiä vakuutusyhtiöön.
Vastaus tällä kertaa oli, että onnistuu vain henkilökohtaisesti käymällä vakuutusyhtiön konttorissa. Ei auta muu kuin soittaa omaan tuttuun vakuutusyhtiöön ja hoitaa sen kautta. Jos kilpailija juoksettaa jo tässä vaiheessa, niin arvaa mitä tapahtuu vahingon sattuessa.
Matka maksettu… vihdoin
@ 30.08.2005 – 20:55:21
Viimehetken järjestelyt ovat olleet käynnissä – vaikka aikaa on vielä viitisen viikkoa.
Eilen löytyi vihdoin sopivat lennot Aasiassa. Vietnam Air osoittautui mahdottomaksi verkon kautta asioitavaksi. Vain soitto olisi onnistunut. eBookers auttoi tällä kertaa. Lento Bangkokista Hanoihin toteutuu Da Nanging kautta Silk Airwaysin (?) kyydillä. Mielenkiintoista nähdä minkälainen lennosto odottaa. Ainakaan se ei ole Ranskan julkaisemalla ”kiellettyjen lentoyhtiöiden” listalla.
Aktiv Resor muisti loppulaskulla. Maksoin sen juuri äsken.
Viikon positiivisin yllättäjä on ollut Perulainen Edgar Adventures yhtiö. Tiedusteluumme vastattiin heti. He järjestivät tarvitsemamme majoituksen Punon keskustasta. Heidän kauttaan saimme myös bussiliput Bolivian puolelle La Paziin. Hinnoittelu on enemmän kuin kohtuullista.
Ote heidän viestistään:
”12 October 2005: 1 night in Hotel Vargas Inn, double room (matrimonial), Breakfast included USD15.
13 October 2005, 6:50am: Pick up from Hotel Vargas Inn, then 2 persons Taquila cruise to Titicaca (whole day). USD15 per person (total USD 30).
13 October 2005: Transfer from port, then 1 night in Hotel Vargas Inn double room, Breakfast included. Price per night USD15.
14 October 2005, 7:00 a.m. Pick up from hotel, transfer to bus station, then couch transfer from Puno to La Paz. Price per person USD10, (total USD20).
Total for services booked and confirmed in US dollars: USD 80.”
Erittäin hyvää ja täsmällistä yhteydenpitoa. Ei ennakkomaksuja tms. Maksu vasta perillä, kunnes (vihdoin) pääsemme paikalle.
Sponsoreille apua
@ 06.09.2005 – 18:35:47
Matkavalmistelut alkavat olla valmiina. Viimeiset Australian sisäiset ja Aasian kierron (Bangkok – Siem Reap – Hanoi – Bangkok) lennot saatiin vihdoin varattua.
Öljyn hinnan yllättävä nousu sai mm. eBookersin paniikkireagoimaan. Ennakkovaratut ja jo kirjoitettavaksi aiotut liput olivat jääneet kirjoittamatta henkilön lähtiessa kolmen päivän vapaalle. Asiaa tiedusteltaessa, uusi henkilö kertoi uuden hinnan, joka oli 100 euroa kalliimpi/henkilö. Pari sydämentykähdystä, ja soittokierros taas matkoja myyville tahoille. Onneksi Aktiv Resor tarjosi hyvää palvelua. Uudet liput löytyi samoille lennoille ja jopa 20 euroa alkuperäistä hintaa halvemmalla. Taas päästiin hyvin budjettiin. Huomenna haetaankin sitten kaikki liput valmiiksi kirjoitettuina.
Matkaohjelman ollessa kunnossa, voi vihdoin aloittaa myös nopeaa sponsoreiden kartuttamista. Suunnitelmissa on tarjota laite/varuste yms. testausta, kuvausta tai arviointia matkan eri vaiheissa erinomaisen yhteistyökykyiseen hintaan. Hyviä tuotearviota luvassa, testausta kuudessa maanosassa ja toki tarvittaessa sähköistä näkyvyyttä, kunhan myös matkalle tarkoitetut varsinaiset www-sivut saadaan kuntoon. Niin hyvät – kuin epäkohdat tulee testattua ”rough-testing” menetelmällä. 20 kg säätelee kuitenkin kannettavien yhteistyökumppaneiden varusteiden määrää. Pian nähdään, haluaako/uskaltaako joku ryhtyä yhteistyöhön kolmitaajuuspuhelin, sukelluskotelo, vaellusvaruste, tai rannetietsikan testauksessa tai vaikka henkilökohtaisen kuriirin, tuotekuvauksen jne. muodossa.
Lähtö häämöttää
@ 20.09.2005 – 22:36:37
Pian matkaan. Viimehetken valmistelut alkavat olla käsillä. Kaikki oleellinen on jo hankittu, enää pientä rahan vaihtoa ja viisumikuvien ottoa Kambodzaa varten jne. Forexilta löytyi jo perusvalikoima lähes kaikkien maiden valuuttaa. Pääasia on, että rajan ylitykseen tai vastaavaan taksi/bussi/junaan löytyy rahaa jos pankki tai rahanvaihtokoju on ylitysaikaan suljettu.
Vaikka varsinaiseen matkaan on vielä toista viikkoa, on tässä välillä hyvä käydä vielä työreissulla Oslossa ja Brysselissä. Webbisivut on avattu, viilaamme niitä vielä hieman viikonloppuna ja sen jälkeen laitan tältä sivulta linkin myös niille.
Rinkan pakkaus
@ 29.09.2005 – 18:18:13
Operaation vaikein osa edessä. Kuinka saada sopusuhtainen kantamus ja kuinka mahduttaa kaikki oleellinen mukaan. Viimehetken hankintoina on tullut ostettua suomi-paidat (täytyyhän sitä jollain mainostaa mistä tullaan ja ketä ollaan) Lisäksi matkaan lähteekin näillä näkymin kaksi digikameraa (viimehetken hankinta toinen niistä) ja sanelukone jolla voi dokumentoida sitten vaikka 13 tunnin tyynen valtameren ylityslennon aikana siihen mennessä tapahtunutta myöhempään muistiin. Työrintamalla toivottavasti suurin osa oleellisista saatu hoidettua – muut asiat hoitavat itse itsensä. -2 vrk!
New York, New York
@ 06.10.2005 – 23:38:58
Koska suurin osa matkan tapahtumista tulee kirjattua matkapaivakirjaan webbisivulle, kirjoittelen tanne tasta eteenpain lyhyita vaikutelmia matkan varrelta.
New York – maineensa veroinen, keltaisia takseja leveita avenueita, korkeita pilvenpiirtajia ja valilla matalampia taloja. saa suosi koko vierailun ajan. kun lansirannikolle saapui ensilumi (colorado), nautittiin itarannikolla harvinaisen lampimasta ilmasta 22-25 astetta. Viikonloppua kohti sadetta – mutta nyt tata kirjoittelenkin jo Perusta.
Empire state building – vain king kong puuttui. amerikkalaiset osaavat kaupan kaynnin. 80 kerroksessa joutuu vaihtamaan hissia viimeisia 6 kerrosta varren. Vaki siis jonottaa niin eikos sinne ole myyty mainoksia seinille ja mika omituisinta, kaikki kuvataan siina odotellessa kuin ruotsin laivalle mennessa.
Wall street – pukuja vahan, Dow Jones valui kolmen kuukauden alimpaan siella ollessamme. Ei lupaa hyvaa 6 kk tahtaimella. suurin osa kadusta rempan alla. Porssisaliin paasy lopetettiin vuonna 2001…
Vapauden patsas – pitihan sekin nahda lahelta. 14 dollaria laivaliput.
Times Square – Vastaavaa vilinaa ei saa Suomeen tekemallakaan. nokia Teatteri on avattu hiljattain. Naytti hieman sivukujan baarilta… Sori Outi!
Harlem – Ruskea , musta, rahjainen. Emme suosittele illalla ainakaan 125 kadun pohjoispuolta. paivalla mahtuu hyvin ohjelmaan.
Airport taxi – Jos ei halua kuulla asiakkaiden mollausta, kannattaa tulla omalla taksilla tai limousinella… Nain kuski itsekin sanoi, haistateltuaan muut eri terminaaleihin jatettavat matkustajat.
Metro – Yksi ilmoitus jai erityisesti mieleen: Onnettomuksia sattuu. Jos sinulle sattuu niin soita meille. injurylawyers.com… Olemme onnistuneet saamman korvauksia 10 mio, 5 mio, 3 mio, 2 mio jne. dollaria…
Lima – Cusco
@ 06.10.2005 – 23:46:12
Tulimme siis viimeyona suoraan New Yorkista Limaan ja siita pari tuntia myohemmin Cuscoon.
Cusco – E R I L A I N E N … Varmasti tulossa mieleenpainuva viikko. Haukomme henkea kuin kalat ja totuttelemee tahan 3400 metrin ilmanaalaan
Nettikioski – 1 hora 1,50 Sol, 30 min 1 Sol.
Verrattuna New Yorkin 2 dollaria/10 minuuttia tassa on hyvin aikaa kirjoitella ja paivittaa. 1 Sol on siis noin 27 c.
Amaru Hostel – Siisti, mielenkiintoinen, hyvat nakymat kaupunkiin yli kattojen. Viilea. Nytkin piti kaivaa fleecea paalle. Yiolla paastaan jo lahelle nollaa… Onhan tahan mokilla totuteltu aikaisesta kevaasta.
Lisaa tulossa taas lahipaivina – viimeistaan Viikonlopun jalkeen kun olemme ehtineet kayda mm. Maccu Piccun vaelluksella.
Cusco kutsuu 3400 metriä
by jouni @ 11.10.2005 – 03:51:08
Maisemat ovat vaihtuneet Peruun. Seuraavassa taas muutamia vaikutelmia maasta ja kohteesta.
Inkat – eivat ole paikallisten asukkaiden esi-isia vaan nimitys hallinnolle. Paikalliset polveutuvat Ketsua kansasta.
Cusco – 3400 metrin korkeudessa sijaitsevat kaupunki hengastyttaa ensikohtaamisella. Ilma on huomattavasti ohuempaa kuin Limassa, lahella merenpintaa. Talot matalia ja paaosin tiilikattoisia. Entinen Inkojen paakaupunki, useiden inka-reittien risteys. Kaupungin vanah kaupunki rakennettu pantterin muotoiseen asemakaavaan.
Turistit – Perun tarkein elinkeino on eittamatta turismi. Siihen liittyvat kaikki oheispalvelut. kaupungista loytyy kymmenia ja taas kymmenia rahavaihtopisteita, matkamyyjia, kasityokauppiaita jne.
Kilpailu – Ernesto 13 v. valitteli meille postikorttikauppiaiden valista kovaa kilpailua turistien soleista. Hanen mukaansa korttikauppiaita on liikaa. Meita han hauskuutti kertomalla postikorttiensa hinnan 150 miljoonaa dollaria.
Liikennevalot – Niita ei juurikaan ole. Mutta kun ollaan maassa jossa tyovoimaa riittaa, riittaa myos policia trafica lahes jokaiseen paaristeykseen.
Kulta ja hopea – se mika espanjalaisille valloittajille oli valtaa ja mammonaa oli alkuperaiselle vaestolle auringon ja kuun kyynnelia ja keskeisten temppelien koristeita.
Machu Piccu – Todella upea elamys nahda rauniot 2700 metrin korkeudesta 6 tunnin vaelluksen loppupuolella aurinkoportin solasta. JOsta on enaa kilometrin laskeutuminen kaupunkiin.
Hinnat – paikalliset ja turistihinnat ovat eri asioita. yleensa turisti voi huoleti kertoa hinnan 4-8 kertaiseksi..
10 tapaa tyollistaa itsensa Perussa
@ 15.10.2005 – 03:42:56
Peru jai tanaan taakse ja nyt olemme La Pazissa Boliviassa. Machu Piccu jai juuri taakse ennen kun mutavyoryt alkoivat. Kuten www-sivuilta nakyy sade alkoi kun vierailimme siella. Mutta nyt kertaus viela 10 suosituimpaan tapaan tyollistaa itse itsensa Perussa:
1. Ryhdy rahavaihtajaksi. Jokaisesta kaupasta loytyi rahanvaihtopiste – ja paakadulla jokaisen kaupan valista 2-3 kadulla seisovaa rahanvaihtajaa.
2. Osta WC paperia tukusta ja myy ne kahden kappaleen paketeissa ohikulkijoille
3. Osta kartonki tupakkaa ja myy kaulassa kannettavassa laatikossa turisteille (paremmalla hinnalla) ja muille (pienemmalla voitolla)
4. Myy suvun ompelemia kasitoita. Kaikki kelpaavat, peitot, liivit, vyot, kankaat jne.
5. Avaa kengankiillotuspalvelu, opettelee muutama sana: ”señor, shoe shine” ”One sole only”. houkuttele kadulla kavelevia kiiloituttamaan kengat, vaikka ne olisi juuri kiillotettu.
6. Myy postikortteja ohikulkijoille, erityisesti jos olet nuori noin 10 vuotias.
7. Avaa vihanneskoju kadun kulmaan peiton paalle. Jos myynti on hiljaista, siirry uuteen paikkaan.
8.Ryhdy valokuvamalliksi – pue paalle kansallispuku ja tunge mukaan turistien kuviin. Samalla voit pyytaa ”palveluksestasi tippia”.
9. Pue 2-3 vuotias lapsesi kansallispukuun ja tarjoa hanta valokuviin. (erittain huono tuotto…)
10. Jos muu ei auta ryhdy kerjalaiseksi. Mita huonommat vaatteet ja hampaat sen todennakoisempi valinta.
Boliviasta vielä…
@ 22.10.2005 – 09:16:16
Boliviaa kuvaa parhaiten se, kun tyhjennetaan Jumbon City market, jaetaan sen eri osastot 4 000 tummatukkaiselle kauppiaalle. Asetetaan kaikki myyntiin Kallion kaduille katukaytavalle ja johdetaan lansivaylan liikenne viela kulkemaan parhaasen aamuruuhkaan katujen kautta. Tallainen oli siis La Pazin keskusta. Muu osa kaupungista oli enemman typmaan nakoista, silla kaupungissa on sama saanto kuin valimeren maissa, jos rakennus on puolitekoinen sita ei veroteta. Kaikkiaan kuitenkin mielenkiinoinen kokemus.
Uuden Seelannin luonto ja wc juttuja
@ 30.10.2005 – 09:11:32
Taytyi ihmetella, kuinka puhdasta Uudessa Seelannissa oli. Jarvien vesi hohti turkoosina ja vuorten huiput valkoisina lumesta. Luonnosta pidettiin hyvaa huolta. Kaikkialla oli jarjestetty hyvin roskien keraaminen. Muutenkin mentaliteetti suohteessa luontoon oli kuin norjalaisilla – ulos on paastava ja ymparistosta pidetaan hyvaa huolta.
Pienena yksityiskohtana voi mainita, etta kaikissa kaupungeissa tuntui olevan vahintaan yksi ilmainen yleinen WC. Jarjestaan myos niista pidettiin hyvaa huolta ja niiden taso oli erittain hyva, jos mittampuuna kaytetaan suomalaisia vastaavia. osaa WC:sta yllapidettiin kylayhdistyksen toimesta. WC:ssa saattoi olla pieni laatikko (pultattuna seinaan toki) johon voi tarvittaessa antaa pienen avustuksen puhdistusaineiden ja paperin hankintaan.
Lanmpaita tuntui olevan joka puolella – myos muita farmielaimia pidettiin paljon. Jos suomessa nakee noin 30 elaimen lehma, lammas tms laumoja niin uudessa seelannissa kaikki taytyy kertoa kymmenella. Tavanomaisten tarhaelainten lisaksi laitumilla pidettiin peuroja, strutseja – jossain jopa laamoja.
Seikkailunnalkaisille on hyva suositella Queenstownia – Action matkailun mekkaa. Sielta loytyi kaikkea mahdollista adrenaliinisyoksyja kaipaaville: Bungee paikkoja, koskenlaskua lautalla, veneella, kanootilla, pulkalla tai vain markapuvulla – luolassa koskessa tai muuten vaan juoksevassa vedessa. Myos ilmaan paasee mita ihmeellisemmilla laitteilla kevytlentokoneista lahtien aina kaapelin varassa keinuviin raketteihin asti. Voisi olla hyva, jos lapin matkailuyrittajat kavisivat vahan tutustumismatkalla hakemassa uutta piristysta alueensa elinkeinoihin…
Rarotonga ja Aitutaki
@ 30.10.2005 – 09:21:29
Cook saaret on nyt sitten nahty. Heti saavuttuamme Rarotongalle, jatkoimme matkaa pienemmalla koneella Aitutakille, joka on 220 km koilliseen Rarolta. Pienoinen yllatys oli se, etta paivat siella ovat lampimampia, samoin vesi vaikka matka ei tuon pidempi ole…
Snorklaus niilla vesilla oli hieno kokemus. Kaloja loytyi joka lahtoon. Ainoa miinuspuoli olivat merikurkut – nuo iilimatoa muituttavat merimakkarat, joita loytyi suojaisista poukamista kilokaupalla tallottaviksi. Isoimmat lienevat olleen noin 40 cm mittaisia ja lapimitaltaan noin 10 cm. Emme siis suosittele tallattavaksi.
Elo Aitutakilla oli lekoisaa. Olimme huoneistojen ainoat asukkaat. Hotellipaivystys toimi 9-16 valilla ja sen ulkopuolella olisi pitanyt lahtea sitten tapaamaan hotellin omistajaa hanen kotiovellensa.
Vaikka rannat ovat valkoisia, oli niille keraantynyt jos jonkinlaista simpukkaa ja korallin tynkaa. Itse asiassa rannalla kavellessa sai varoa jalkapohjiaan tuon tuosta. Muutaman katkenneen korallin talaamisen jalkeen oppi varomaan myos hiekkaan hautautuneita teravia uhkia.
Koko saariryhmaa ymparoi koralliriutta, joka piti myos hait syvissa vesissa samoin mursi aallot noin 200 metrin paassa rannasta. Iltaisin tuntui kuin olisi kuunnellut lahtevien lentokoneiden jylinaa, aaltojen murtuessa riutan reunalle.
Lang Lang Down under
@ 31.10.2005 – 08:08:08
Saavuimme aamulla Melbourneen. Kone oli ajallaan ja kahdeksan jalkeen paasimme tullista lapi vakuuteltuamme, etta emme ole tuomassa ruokaa, maata, laakkeita, aseita, huumeita, kasveja, elaimia tai ylimaaraista rahaa tullessamme.
Peter ja Anne olivat meita vastassa kentalla ja ajoivat meidat saman tien Lang Langiin. Paiva onkin kulunut kierrellessa seutua autolla ja pysahdellessa nakoalapaikkoihin.
Illalla, tuotapikaa lahdemme viela Philip Islandille katsomaan pingviineja, paikallisia erikoisuuksia. Huomenna siirrymmekin sitten lahemmas Melbournea Dandenongiin. (Kuinka niin ihmeellisia nama Australialaisten kaupunkien nimet…)
Singapore Sling
@ 11.11.2005 – 07:00:40
Australia jai taakse. Suuri koralliriutta kaloineen ja koralleineen jai hyvin mieleen. Saa suosi ja lamminta riitti. Poliisi oli halytystilassa Sidneyn ja Melbournen pidatysten jalkeen, se ei kuitenkaan nakynyt lentokenttajonoissa tms. Ainoa erityinen asia oli, etta paasin, tai minut kutsuttiin rajahdetutkimukseen. Toisin sanoen lentokentalla laukkuni ja vaatteeni pyyhittiin mittarilla, jonka jalkeen tiedot sotettiin tietokoneeseen. Kone olisi loytanyt kaikki jaamat kaikista mahdollisista aineista, jos olisin ollut lahella tai kasitellyt niita.
Nyt olemme jo Singaporessa. Eilinen paiva satoi, ja sade loppui kuulemma juuri ennen kuin koneemme laskeutui. Illalla kavimme ihmettelemassa Orchid roadia, jonne oli toissapaivana sytytetty jouluvalot. 30 asteen ja erittain kostean ilmaston takia emme paasseet ihan joulutunnelmaan, vaikka hetki sitten saavuttuamme Singaporen lentokentalle (josta tata kirjoittelen) ostin itselleni iPod Nanon, joka ainakin USA:ssa ja Australiassa tuntuu olevan jokaisen korvalla, ehka ei sentaan kuitenkaan taalla Singaporessa.
Kohta kone lahtee kohti Kambodzaa Bangkokin kautta joten sopivassa valissa hieman lisaa Singaporen taksikuskeista. He jos jotkut ovat puheliaita ja tuntuvat tietavan kaiken kaikesta. Taksimatka sujuu rattoisasti heidan kyydissaan ja harjoitellessaan englannin kielen taitoaan.
Kambodzan raunioilta Hanoihin
@ 15.11.2005 – 16:29:04
Kambodza on oma lukunsa. Siita voisi kirjoittaa helposti pidempaankin. Tassa muutama rivi jutustelusta Tuktuk -kuskin kanssa. Turismi on lisaantynyt viime vuosina lahes 100 % vuosivauhtia. Toivotaan, etta lintuinfluenssa tms. ei kaanna kehitysta. Kehityksen suunta oli helppo havaita suurista hotellikomplekseista, joita oli rakenteilla eri puolille Siem Reapin kaupunkia.
Tuktuk kuskimme oli ammatiltaan opettaja. Toisena paivana han kertoikin meille jo paljon elamasta maassa. Suurimmaksi ongelmaksi han sanoi korruption. Hanen mukaansa vain noin 20 % veroina keratyista varoista jaa valtion kassaan, suurin osa jaetaan pienen piirin kesken. Rahamaksujen maksamisesta hanella oli kokemusta. mm. se, etta hotellimme soitti hanelle ja tarjosi kyytilaisia, edellyttaa etta vastaanottovirkailija saa oman osuutensa kyydin tuloista. Omaa palkkaansa voimisteluopettajana han sanoi kehnoksi. Hetken naurettuaan palkan pienuutta, han pyyhki vedet silmistaan ja kertoi saavansa 35 dollaria kuussa. Kuskin tyosta han sai mukavan lisan. Muutenkin han kertoi mielenkiintoisia tarinoita suurimmista turistryhmista mm. Korealaisista, joista suurin osa turisteista koostuu. Niista koitan kirjoittaa viela ennen Hanoista lahtoa.
Nyt olemme siis jo saapuneet Hanoihin, taalta jatkamme vajaan viikon kuluttua, joten aikaa on.
Vietnamin lintuinfluenssasta…
@ 19.11.2005 – 12:38:12
Lintuinfluenssaa on havaittu tahan mennessa (18.11.) Vietnamin 17:ssa maakunnassa. Koko maassa kaydaan kovaa taistelua influenssaa vastaan. Korkeimmalta tullut ukaasi uhkaa, etta jos jostain maakunnasta alkaa epidemia, joka leviaa ihmisten valilla, menettaa sen maakunnan ’kansanjohtaja’ paikkansa. Korruptoituneessa yhteiskunnassa se tarkoittaa miljoonien vuositulojen pudotusta – joten kaikki mahdolliset varotoimet on otettu kayttoon.
Hanoin ravintoloista ei saanut enaa kana-aterioita. Taman viikonlopun aikana jokainen ravintola joka tarjoaa lintu-aterioita joutuu rekisteroitymaan erikseen maanantaihin 22.11. mennessa. Jos sitya ei tee 22.11. mennessa = 3 pv, niin menettaa toimilupansa.
Ensi viikolla Hanoissa on luvassa myos ensimmainen lintuinfluenssaa koskeva harjoitus jos panepidemia puhkeaa. noin 1000 ihmista osallistuu harjoitukseen, jossa harjoitellaan sairaalan toimia, hoitoa ja laakitysta kotona. Emme ennattaneet olla niin pitkaan, etta olisimme nahneet harjoituksen kaytannossa.
Niita kotitalouksia joissa on lintuja lemmikkeina (hyvin suosittua) on kehoitettu tappamaan lemmikkilinnut kuun loppun mennessa tai siirtamaan ne maakuntaan, jossa ei ole viela tavattu lintuinfluenssaa. Kaytannossa muut maakunnat rajoittavat lintujen tuontia muilta alueilta, joten se ei ole toimiva ratkaisu. Lehtikirjoituksen mukaan, useat lemmikkielainten pitajat harkitsevat paastavansa lintunsa vapaaksi, silla he eivat halua tappaa, usein pitkaankin pitamia papukaijoja ym.
Viimeisena nakokulmana myos se, etta kanalintujen teurastamoilta on loppunut hommat ja niita odottaa konkurssi. Kukaan ei ole enaa viime viikkoina tuonut kanoja teurastamolle ja jatkojalostettavaksi, influenssan pelossa.
… Joten meilla ei ollut hataa, emme edes nahneet yhtaan elava kanaa saavuttuamme maahan, muitakaan lintuja ei nakynyt. voi olla etta moskiittokannat alkavat vaivaamaan lahivuosina… mennaan siis lintuinfluenssasta malariaan ym.
Harmaa arki
@ 30.11.2005 – 15:59:15
Harmaa arki koitti viime keskiviikkona, kun saavuimme takaisin kotosuomeen. Paivaa ei tahdo erottaa illasta ja iltaa ei erota yöstä. Päiväntasaajan tuntumasta koleaan kotosuomeen tullessa huomaa, kuinka harmaa suomalainen syksy oikeasti on.
Lennot sujuivat yllättävän hyvin eikä aikaeroonkaan ole ollut paljoa totuttelua. Viiden tunnin aikaero ei aiheuta kovinkaan paljon rasitusta.
Kaikesta harmaudesta huolimatta oli mukava palata kotiin monta kokemusta rikkaampana. Joulun lähestyessä on hyvä muistella Australian Port Douglasin rannalla ollutta rantavahdin viestiä liitutaulussa. ”Lish Lash lots”. Eli muista laittaa paljon aurinkorasvaa… 
Vilskettä blogissa
@ 18.01.2006 – 09:34:48
Näillä sivuilla näyttää statistiikan perusteella riittävän kävijöitä joka päivälle. Täytyy siis päivittää sopivassa välissä taas tekstejä.
Suunnitelmissa on ollut myös päivittää nettisivuillemme loput matkan kuvat, puuttuvista maista. Tulossa ovat, mutta aikataulua en uskalla vielä vahvistaa. Eilen sain Fotonetistä yhden erän 20×27 kokoon teettämiäni suurkuvia. Yllättävän hyvälaatuisia – ja toki onnistuneita otoksia.
Pitäisi varmaan organisoida matkaa koskeva valokuvanäyttely jossain sopivassa välissä ja sopivassa paikassa. Olisikohan kirjasto 10:n lava siihen sopiva? – Kuvat ainakin kulkisivat helposti sähköisessä muodossa. Kuva vaan on usein näyttävämpi…
Kuvat vihdoin blogiin
@ 21.02.2006 – 20:23:43
Vihdoin sain päivitettyä muutaman kuvan matkan varrelta tännekin. Tulihan niitä otettua yhteensä noin 2000… joten pintaa raapaisten. Ja jos vielä jäi kysyttävää, niin viestiä voi edelleen laittaa www -sivujemme kautta. Matkakuumetta vaan kaikille!
Kiitos
@ 17.05.2006 – 19:49:35
Tähän mennessä tälläkin sivulla on vieraillut jo 811 kävijää. Huima luku, jos ajattelee kuinka kauan aikaa olisi mennyt siihen, että olisi kertonut 5 minuuttia matkasta kaikille tällä sivulla vierailleille. – Aikaa olisi muuten kulunut 338 tuntia. noin 8 tunnin työpäiviin jaksotettuna se tarkoittaa noin puolentoista kuukauden urakkaa.
Tullissa tökkii…
@ 29.05.2006 – 14:10:46
Jatkan tätä Blogia myös muilla matkoilla, niitä on tullut tehtyä tänä keväänä ainakin Lappiin, Belgiaan, Itä-Suomeen ja viime viikonloppuna Viroon pidennetyllä viikonlopulla, torstaista sunnuntaihin.
Jos jotain kehittäisin, olisi ensimmäinen kehittämisen kohde Suomen tulli. Menomatkalla käytimme Tallinkin autolauttaa Länsisatamasta. Autolla saapuvia oli pyydetty saapumaan satamaan tuntia ennen laivan lähtöä. Kun sitten vihdoin pääsimme Länsisatamaan johtavan tien päähän saimme samalla asettua tien pituisen autojonon hännille. Samaan aikaan paikalle oli kutsuttu myös muiden lähtevien lauttojen autot. Ja kuten arvata saattaa, autopikalaivalle ei aloitettu matkustajien sisäänottoa ennen kuin muut lautat oli saatu lähtemään. Siinä sitten odottelimme turhautuneina tunnin autojonossa. Lähtökin viivästyi 20 minuuttia. Vastaavaa jonoa on ylläpidetty kuulemma koko kevään. Eikä kukaan tee asialle mitään. Tervemenoa tutustumaan vastaavaan toimintaan Tallinnaan. Siellä jonotus ja passintarkastus hoidetaan tehokkaasti ja koordinoidusti. Myös tarvittava määrä ohjaavia henkilöitä on töissä.
Paluumatkalla testasimme Nordic Jet Linea ja saavuimme Katajanokalle. Meno oli yhtä ”mahtavaa” tullista ulos. Autojonon ohjaaja (1 henkilö koko satama-alueella, kiitos suomalaisen tehokkuusohjelman) sai aikaan sen, että olimme vielä lautalla puolessa välissä tulijoita, mutta passintarkastukseen päästyämme meidät oli johdatettu jonon viimeiseksi autokunnaksi. Sataman liikenteenohjaaja vaihdatti täysin mielivaltaisesti jonojen etenemistjärjestystä passintarkastukseen. Nyt mietin, miten ihmeessä Suomeen saataisiin sama kampanja kuin esim USA:n tullissa ”US Customs. The First Face of our Nation”. No ehkä se ei ole sielläkään ollut mikään menestys. 🙂
Uusia matkavalmisteluita
@ 27.06.2006 – 13:13:53
7.7. on sitten seuraava lento varattuna. Matkan päämääränä on tällä kertaa Ljubljana Sloveniassa. Lento Prahan kautta toi tällä kertaa edullisimmat liput. Auton vuokraus Avisilta sujui melko hyvin. Pieniä vaikeuksia oli saada selville, joutuuko maksamaan lisämaksua – ja paljonko, kun auton vie Kroatian puolelle. Toimiston kautta välitetty kysely kertoi että ei pitäsi tulla lisää kustannuksia. Nyt siis auto on varattu 10 päiväksi. Voi olla että pidennystä tulee vielä yksi päivä, sillä saapumispäivän illaksi meidät on kutsuttu Portoroziin Balkanilaisten tohtoriopiskelijoiden kesäkoulun päättäjäisiin kello 18.30 alkaen – jos vain ennätämme.
Suunta on hieman toinen, kuin alkukaavailuissa. Tarkoitus oli lähteä ensin pohjoiseen kohti Triglavia (Slovenian korkein vuori) ja valua sieltä sitten hiljalleen kohti etelää ja rantakaupunkeja.
Ja tässä kuvia Balkanilta heinäkuussa 2006…
@ 22.07.2006 – 20:58:08
Tekstiä myöhemmin, tässä ensimmäiset kuvat…
Slovenian alpeilta, patikkapolulta…
Lake Bohinji hieman ennen koskenlaskuun lähtöä…
Ja vähän Välimeren pinnan alta.. oltiin jo Kroatian puolella.
Luonnonpuistoa ihmettelemässä ja välillä uimassakin…
Autojonossakin hikoiltiin välillä… Rabin saarelta mantereelle menossa.
Vintgarin rotko on näkemisen arvoinen!
Ja taas mentiin välillä uimaan:
Kuvia kaivataan lisää
@ 28.02.2007 – 21:55:08
Tämä sivu on jäänyt viime aikoina muiden kiireiden jalkoihin. Tavoitteena on kuitenkin tuoda tänne lisää kuvia ym. viime syksyn matkoista ainakin mm. Kreikkaan, Luxemburgiin, Thaimaaseen, Brysseliin ja Lontooseen jne.
Toukokuussa 2006 ennätimme käymään vielä Otepäässä, Virossa
@ 01.04.2007 – 20:57:41
Muutama kuva matkalta:
Otepään kirkko ja tumma taivas.
Ratsastusretkellä Otepäässä toukokuussa 2006.
Katkenneen sähkötolpan voi korjata joskus näinkin. Virossa.
Riika 5.-7.5.2006
@ 02.04.2007 – 19:23:54
Tältä näytti Riika kesäkuussa 2006.
Ylhäältä hotellin ravintolasta näkymä oli tällainen:
Ja katutasossa näytti tältä…
Ja lopuksi kauppakillan edestä.
Kreikkalaisia tunnelmia 4.-7.10.2006
@ 02.04.2007 – 19:29:03
Syys-lokakuun vaihteessa Thessalonikissa oli sadonkorjuu käsillä.
Mummot myymässä vihanneksia.
Hotelli näytti tällä kertaa tältä:
Ja sesongin ulkopuolella baareissakin oli tilaa.
Luxemburg 26.-28.9.2006
@ 02.04.2007 – 19:32:19
Raikas syksy saapui Luxemburgiin syyskuussa 2006. Kaupungin muuria:
Lippuja salossa…
Lopuksi parlamenttitalon kulmilla…
Pikavisiitti Intiaan matkalla Thaimaaseen 29.11.2006
@ 02.04.2007 – 19:43:31
Jaipurin kaupunki ilmasta ja lentokentältä katsottuna.
Cloud 9 Intian valtamerellä
Thaimaassa 29.11.-7.12.2006
@ 02.04.2007 – 19:37:04
Kylmästä ja pimeästä Suomesta oli mukava lähteä viikon lomalle Thaimaaseen. Sikarivene Miami Vice -tyyliin on ehdottomasti paras ja nopein tapa päästä lähisaarille ja korallien ääreen.
Karon Beachin lähisaarilla riitti sukellettavaa…
ja veden alla näytti tältä:
…ja tältä:
Tsunami oli enää vain muisto – uudet kyltit asennettu.
Tämän korkeampia aaltoja ei juurikaan tavattu…
ja lopuksi buddhan rauhaa…
Vuosi vaihtui Amsterdamissa 30.12.2006-1.1.2007
@ 02.04.2007 – 19:41:09
Pyöristä Amsterdam tunnetaan…
ja kanaaleista,
van Goghin museo on must…
Jotain tuttua taidetta seinällä:
Ilman etnistä ruokaa ei Amsterdamista kannata poistua. Kiinalainen ravintola satama-altaassa.
Lentokentältä on ehdottomasti kätevin tapa päästä kaupunkiin junalla. Junan pääteasema on keskustan rautatieasemalla. Aseman vierestä lähtevätkin sitten ratikat eri suuntiin… Kauppakatu alkaa rautatieasemalta hieman oikealle.
Lontoo 8.-10.1.2007 oli sateinen ja pimeä
@ 02.04.2007 – 19:45:44
Jotain tuttua… eli Westminster Abbey
ja vähän illemmalla ja vähän etäämmältä…
ja lopuksi kokkareilla Kensington Palacessa.
Budapest 25.-28.4.2007
@ 29.04.2007 – 12:08:45
Buda ja Pest
Tervehdys Leijonasillalle
Ja silta kävellen katsottuna (katso samalla näetkö leijonan kieltä!)
Uusi ja näyttävä kansallisteatteri
”Venebaari” musiikkitalossa
Parlamenttitalo
graffitia ja tageja laskevan auringon valossa
Silta Gellertin kylpylään (Szabadság)
Ja lentokentältä pääsee kaupunkiin parhaiten bussilla numero 200 (lähtee heti terminaalin ulkopuolelta) (260 Fl) Bussi vie metrolinjan päähän jossa pitää ostaa uusi lippu metroon. Metro viekin sitten aina keskustaan asti… Paluu lentokentälle kannattaa hoitaa tilaustaksilla, hinta kertyy kuitenkin selvästi enemmän eli noin 17 euroa.
Jouni Kangasniemi Homepage 