Minä annan jonka tiedän
Mainokset

Huh huh tätä hinnoittelua…

Olen yksi harvoista, joilla on käytössä edelleen lankaliittymä. Oikeastaan en tarvitsisi sitä, mutta talomme hälytysjärjestelmä edellyttää sitä. En ole ryhtynyt uusimaan tekniikkaa, mutta nyt näyttää siltä, että on ryhdyttävä tuumasta toimeen.

Elisa ilmoitti hiljattain ystävälliseen tapaansa muuttavansa Kotipuhelimen hinnoittelua (huom. kotipuhelin on omani, mutta Kotipuhelin niminen liittymä Elisan). Mikäpä siinä.

Nykyinen hinta 11,13 €/kk nostetaan korotuksen myötä 1.3.2014 alkaen 12,79 €/kk. Ystävälliseen tapaansa Elisa ilmoitti myös, että ”Muutos ei edellytä sinulta mitään toimenpiteitä, liittymäsi palvelut säilyvät ennallaan.”

Hei haloo! Minulle ei ole luvassa parempaa, saati lisäpalvelua ja silti hinta nousee. Ja kyllä nousee. Laskin osoittaa ”vaatimattoman” 1,66 euron korotuksen prosentiksi 15,04 %.

Tuumasta toimeen siis. Taitaa tässä samalla lähteä muutkin liittymät vaihtoon. Kännykän liittymä vaihtuikin sopivasti vuoden vaihteessa.

Yhä useammin asiakas äänestää jaloillaan. Harmillista tässä on se, että Elisa tietää tämän, mutta samalla se on laskenut, että edellä esitetyn suuruisena hinnankorotus on sille itselleen silti kannattava, yksittäisistä jaloillaan äänestävistä huolimatta.

Mainokset

Usko siirtää vuoria, epäilys luo niitä

Luin yllä olevan mietelmän twitteristä muutama päivä sitten. Erään twiittaajan lausahdus tuo mieleen monet organisaatiouudistukset, joita käydän tämän päivän YT-Suomessa. Myös omalla työpaikallani uudistetaan parhaillaan organisaatiota.

On hyvä, että luutuneita rakenteita pöllytetään määräajoin. Ei uudistusta uudistuksen vuoksi, mutta usein vakiintunut työnteko luo seiniä, joita ainakin valtiolla on pidemmän ajan jälkeen vaikea, lähes mahdoton siirtää. Seinien siirtäjä kohtaa epäilyjä ja se kasvattaa pitkässä juoksussa jopa vuoria tekijöden väliin.

Valtiovarainministeriö on kaikessa hiljaisuudessa käynnistänyt ns. ”muutosagenttiverkoston” uudistamaan virkamiesten työntekoa. Lähivuosina on luvassa entistä ehompia, tehokkaampia ja vaikuttavampia työn tekemisen tapoja. Ennen kaikkea tulevaisuudessa onvarmuudella odotettavissa nykyistäkin pienempi joukko virkamiehiä valmistelemassa asioita. Silloin ei tarvita teennäisiä seiniä tai lasikattoja tekijöiden välillä. Itse kuulun niihin, jotka uskovat, että vuoria voidaan siirtää. Joskus se vie vain hieman pidemmän ajan.

Turvatarkastusdirektiivi

Uuden turvatarkastusdirektiivin uskotaan lisäävän taas tarkastuksia ja jonotusaikoja lentoasemalla. Tammikuun lopusta alkaen KAIKKI nesteet tulee laittaa tarkastettavaksi erilliseen läpinäkyvään pussiin. Nesteitä ovat muun muassa elintarvikkeet, kuten juomat, säilykkeet, pakasteet, leivonnaiset, rahkatuotteet jne. sekä kosmetiikka- ja hygieniatuotteet kuten voiteet, rasvat, geelit, hammastahnat, parhavaadot, ripsivärit jne.

Avian haastattelema turvallisuudesta vastaava totesi, että ”kätevänä nyrkkisääntönä voidaan pitää aineen levittyvyyttä. Jos tuotetta voi levittää veitsellä, on se nestettä.”

Kukahan suojelisi lentomatkustajaa alati lisääntyviltä jonotusajoilta näiden turvaasioiden verukkeilla? Miksi jonot saadaan kuriin niin opertaattoreiden puhelinpalvelussa kuin kaupan kassalla, mutta ei lentoasemalla?

Keskustakirjastolle sponsoriksi?

Apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen on kertonut etsivänsä keskustakirjastolle sponsoritukea ja -nimeä (HBL18.12.2014).

Vantaan kaupungin tulisi harkita ryhtymistä kirjaston pääsponsoriksi ja samalla osallistumista sen suunnitteluun ja ylläpitoon. Vantaa voisi siirtää samalla merkittävän osan Vantaan aikuisopiston ja lakkautettavien koulujen toiminnoista kirjaston yhteyteen perustettavan uuden avoimen kirjasto-opiston yhteyteen. Kirjastosta löytyisi uusia ja perinteisiä kirjoja, opiskelusisältöjä ja -tiloja enemmän kuin kohtuudella voidaan olettaa, kattamaan kaikki kouluasteet.

On ennakoitu, että kaikki tilat varustetaan ajantasaisella tieto- ja viestintätekniikalla. Se mahdollistaa monipuolisten digitaalisten resurssien ja verkkokurssien hyödyntämisen kansallisesti ja jopa globaalista tarjonnasta. Kirjaston aikataulut palvelisivat käyttäjien ja opiskelijoiden tarpeita aamusta myöhäiseen iltaan. Taloon voitaisiin palkata opettajia ja opinto-ohjaajia tukemaan kurssien omaehtoista suorittamista sekä henkilökohtaisten opintopolkujen rakentamista.

Kaikille avoin kirjasto-opisto tavoittaisi varmasti myös ne nuoret ja aikuiset, jotka kiertävät perinteiset opistot ja koulut kaukaa. Kulkuyhteydet Helsingin keskustaan olisivat junalla nopeat ja sujuvat niin Myyrmäestä kuin Tikkurilastakin.

Sponsorinimellekin olisi valmis ehdotus: Vantaan pääkirjasto.

Vaikka sponsorointia kannatankin, näinköhän kannattaisi myydä kirjaston nimeä sponsorille.

Säätelyn kautta energiatehokkuutta?

Suomi, säätelyn luvattu valtakunta. Sen sijaan että rohkaistaisiin ja tuettaisiin talonrakennusalaa kehittämään uusia energiatehokkaita rakennuksia ja rakenteita, Suomessa hyväksytään energiatodistuslainsäädäntö. Kyseinen laki tulee voimaan 1.6.2013 ja sen myötä rakennusten myynti- ja vuokraus edellyttää aina energialuokan ilmoittamista pakollisena. Ennen vuotta 1980 rakennetuille pientaloille vastaava tulee pakolliseksi (vasta) heinäkuusta 2017 alkaen. Miksiköhän? Eiköhän tuo energiatehokkuus ole nimenomaan vanhojen talojen ongelma?

Ongelman ydin on ylipäänsä vaatia rakennuksilta energiatodistuksia, joille on lisäksi  määritelty 10 vuoden voimassaoloaika. Säätelyn sementointi on varmistettu sillä, että energiatodistuksia saavat laatia vain henkilöt, joiden pätevyys on todettu ja voimassa. Lisäksi heidän tulee olla rekisteröityneitä laatijoista pidettävään rekisteriin. Kukahan tällaisen lain on lobannut?

Näin säädellen on saatua aikaan todistus-, koulutus- ja tarkastusrumba, joka jokaisen talon osalta tarkoittaa keskimäärin 500-700 euron laatimiskustannuksia. Paperille tulee aika kallis kilohinta. Eikö?

On ihmeellistä, että vastaavaa terveystodistuksen hankkimisvelvollisuutta ei ole toistaiseksi tehty pakolliseksi. Jokainen suomalainen joutuisi käymään yksityisessä terveystarkastuksessa 10 vuoden välein. Terveystarkastuksen saisi tehdä vain terveystodistuksenantokoulutuksen suorittanut lääkäri, ja joka on erikseen rekisteröity. Arvioitu kustannus olisi noin 500 euroa ja sillä saisi paperin, jossa henkilön terveys on arvioitu luokkiin A-G. A annettaisiin ”pitkäaikaisterveiksi todetuille” ja G kroonisesti pitkäaikaissairaille ja työkyvyttömille.

Todistus tulisi sitten esittää työnantajalle työpaikkaa vaihdettaessa (tai eläkkeelle siirryttäessä), papille naimisiin mentäessä, autokauppialle uutta autoa ostettaessa ja tietenkin omalääkärille, terveyskeskuskäynnin yhteydessä. On outoa, että näin tehokasta rahastuskeinoa ei ole vielä keksitty. Todistusten tuotolla voisi rakentaa vaikka useamman lastensairaalan määräajoin.

Se tuottaako energiatodistus jatkossa entistä parempia vanhoja taloja tai terveystodistus terveempiä kansalaisia, jää jatkossakin kansalaisten itse arvioitavaksi – laskun maksun yhteydessä.

 

Lintubongausta 26.-27.1.2013

Lintubongausviikonloppu on takana. Viime vuonna BirdLife Finlandin mukaan Vantaalta osallistui 165 pihaa tapahtumaan. Lajien kirjo on yksi suurimmista Suomessa. Esimerkiksi viime vuonna vain Pori, Lahti, Kouvola ja Kirkkonummi ylittivät lajien runsaudessa (36).

Viikonlopun aikana pihalla vierailivat ainakin seuraavat (suluissa lukumäärä):

Harakka (13)
Punatulkku (5)
Talitiainen (3)
Vihervarpunen (3)
Urpiainen (3)
Hömötiainen (2)
Viherpeippo (2)
Varpunen (1)
Närhi (1)
Sinitiainen (1)
Varpunen (1)
Tundraurpiainen (1)

Noin joka kolmas laji vieraili siis pihapiirissämme.

Talvimyrskystä hyötyä

Talven ensimmäinen lumimyräkkä etelään ei päässyt yllättämään tänä vuonna. Yllättävää oli viranomaisten ja median tavallistakin suurempi aktiivisuus varoittaa tulevasta lumesta – lunta tulee. Liikenne sujui odotetusti hieman takkuillen. Lumiaurat olivat liikkeellä aamuvarhaisesta. Ensiapuaseman ovi kävi liukastuneita kipsattaessa. Sähkökatkoksia sattui ja junat myöhästelivät – odotettua ja etukäteen tiedettyä. Seurauksena lähinnä isot otsikot iltapäivälehdissä.

Hyvin varautunut suomalainen yhteiskunta toimii pääsääntöisesti kovankin myräkän alla. Meillä on paljon hiljaista tietoa ja kokemusta lumen ja jään kanssa elämisestä ja muihinkin sääilmiöihin varautumisesta. Emme sitä aina tiedosta. Perjantaina (30.11.) esitettiin televisiossa dokumentti Sandy-hurrikaanin tulosta ja tuhoista. Vain kolmessa viikossa koostettu dokumentti osoitti sen, että sää ja sen eri ilmiöt kiinnostavat eri puolilla maailmaa yhä enemmän.

Mitäpä, jos seuraavan kunnon myräkän alla, koottaisiin dokumentti suomalaisesta yhteiskunnasta ja osaamisestamme. Dokumentissa voitaisiin keskittyä seuraamaan meteorologien työskentelyä, viranomaisten varautumista, tieväylien kunnossapitoa, päiväkotien lumileikkejä, koulujen toimintaa ja etäopiskelun mahdollisuuksia, työskentelyä etätöissä, tietoliikenteen toimivuutta, sairaalan tai energiahuollon toimintavalmiutta sekä sään varautumiseen ja sen seurantaan keskittyvien yritysten tuotteiden hyödyntämistä myrskyn koko elinkaaren aikana. Ohjelman levitessä maailmalle, se antaisi hyvän mahdollisuuden markkinoida suomalaista osaamista, toimivaa yhteiskuntaa ja eri sääilmiöihin kehitettyjä tuotteita. Kun vauhtiin päästään, TEKES ja SITRA voisivat käynnistää oman Myräkkä-ohjelman kokoamaan sään ääri-ilmiöosaamista ja niihin varautumista. Kun seuraavan kerran pyryttää ja myrskyää kunnolla, otetaan siitä myös kaikki hyöty irti.

My Tweets @Jounis

Virhe: Twitter ei vastaa. Odota muutama minuutti ja lataa sitten tämä sivu uudelleen.